Posted by Elli on loka 7, 2019
Nuorten työttömyys

Nuorten työttömyys

Työ on yleensä ihmiselle perusasia elämässä. Palkkatyö tuo elämään paitsi taloudellista vakautta ja turvallisuutta, myös ihmissuhteita ja sosiaalisen aseman tuomaa mukavuutta. Ei siis ihme, että työttömyys nakertaa itsetuntoa, stressaa ja tuo tullessaan elintason laskun ja suoranaista köyhyyttä. Nyky-yhteiskunnassa työttömyys valitettavasti on ollut kasvussa jo pitkään. Entä jos työttömyys alkaa jo nuorena? Jos koulun ja opiskelujen jälkeen ei olekaan työpaikka odottamassa, tai sellaisia ei ole edes näköpiirissä? Nuorten työttömyys on valitettavasti Suomessakin ollut kasvussa tämän 2000-luvun laman aikana. Siinä missä 1980-luvulla nuoret pääsivät usein suoraan koulunpenkiltä töihin ja palkasta nauttimaan, on nykyään yhä useamman nuoren kohtalona päätyä kortistoon. Katsotaanpa hieman millä tasolla nuorisotyöttömyys on Suomessa, miten nuoret itse kokevat työttömyyden, ja onko jotain parannuskeinoja luvassa.

Tilanne nykypäivänä

Nuorten työttömyysaste on käytännössä yleensä suurempi kuin aikuisten. Tähän on monia syitä, esimerkiksi se, että nuorten liikkuvuus on suurta työmarkkinoilla. Tyypillistä on, että etsitään sitä ensimmäistä työtä, vaihdetaan työpaikkaa, palataan välillä koulutukseen, ja näiden väliin jääkin sitten usein työttömyysjaksoja. Viime vuoden 2018 tilastoissa 15-24 -vuotiaiden nuorten työttömyysaste oli joulukuussa 9,3 prosenttia, mikä onneksi oli vähentynyt edellisestä vuodesta. Työttömyys ei kuitenkaan ole mitenkään poistunut nuorison osalta, vaan edelleenkin monet kamppailevat jo sen ensimmäisenkin työpaikan löytämisen kanssa. Suomessa myös asuinalueet vaikuttavat paljon siihen mikä nuorten työttömyysaste on. Matalin työttömyysaste oli Pohjanmaalla ja korkeimmillaan se oli Kainuussa. Näiden välinen ero työttömyysasteessa on huimat 15 prosenttiyksikköä. Helsinkikään ei toki ole välttynyt nuorten työttömyydeltä, vaikka toisin voisi luulla, vaan siellä erityisesti pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä nuorista on hurjat 11 prosenttia. Myös sukupuoli vaikuttaa asiaan; työttömyys on nuorilla miehillä aika paljonkin naisia yleisempää.

Nuorten näkemykset

sinä hallitset elämääsi

On selvää, että työttömyys aiheuttaa huolta kenen tahansa elämään, miksei sitten nuorten, joilla elämä on vielä edessä. Vaarana ovatkin syrjäytyminen, masennus ja elämänhallintaan liittyvät ongelmat. Kun nuorilta itseltään on kysytty keskeisimpiä syitä syrjäytymiseen, onkin mainittu muun muassa työttömyys ja siitä seuraava ystävien puute. Erään tutkimuksen mukaan iso osa työttömistä nuorista kokee stressiä, vihaa tai turhautuneisuutta tilanteensa takia, ja melkein 70 prosenttia kertoi itsetuntonsa laskeneen työttömyyden aikana. Eräs haastatelluista kertoi, kuinka kokee työttömänä olevansa “merkityksetön yhteiskunnassa”. Nuoret kuvaavat tilannetta hyvinkin vaikeaksi – “emme ole laiskoja, ainoastaan työtä vailla”. Myöskään tulevaisuudenkuvat eivät useimmilla valitettavasti ole ruusuiset. Peräti 85 % haastatelluista nuorista uskoi, etteivät yritykset edes työllistä nuoria, joilla ei ole työkokemusta. Toiveet nopeasta työllistymisestä ovat siis aika utopistisia nuorten mielestä.

Nämä tutkimukset antavat aihetta huoleen. Selkeä viesti päättäjille onkin, että nuoret tulee ottaa paremmin huomioon, ja nuorisotyöttömyyden vähentäminen pitää ottaa esille yhteiskunnallisessa keskustelussa. Yritysten tulevaisuus on nykyisissä nuorissa, ja panostaminen heihin vaikuttaa varmasti myös koko Suomen nousuun.

Mikä avuksi?

Onneksi jotain on myös saatu aikaan nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi; on olemassa niin sanottu nuorisotakuu. Se koskee alle 25-vuotiaita nuoria tai alle 30-vuotiaita vastavalmistuneita nuoria aikuisia, ja tarkoittaa sitä, että kaikille edellä mainituille tarjotaan työpaikkaa, työkokeilua tai työpaja- tai kuntoutuspaikkaa kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta. Tämä jos mikä lisää nuoren mahdollisuuksia omaan itsenäiseen elämään. Tässä ohjelmassa voi myöskin opiskella lisää: jos alle 30-vuotias nuori on pelkän peruskoulun varassa, hänelle taataan mahdollisuus suorittaa ammatillinen tutkinto.

Myöskin Me-säätiö on kantanut kortensa kekoon kehittämällä Noodi-sovelluksen. Sen avulla vielä koulussa olevat nuoret voivat suunnitella tulevaisuuttaan; sovelluksen saatua nuorelta vastauksia kysymyksiin opinnoista ja kiinnostuksen kohteista, se ehdottaa käyttäjälle mahdollisia ammatteja ja antaa olennaista tietoa ammatin työllisyystilanteesta ja palkkatasosta. Tämän mahdollistaa Noodin erinomaiset rekisterit, se nimittäin saa Tilastokeskukselta koko ajan päivittyvää dataa opiskeluista ja työelämän kehittymisestä. Täytyy sanoa, että tässä jos missä on nuorten kaipaamaa konkreettista apua. Voidaan siis todeta, että vaikka synkältä vaikuttaa, on tunnelin päässä vielä valoa. Meidän aikuisten kannattaakin tehdä kaikkemme, jotta nuorillamme olisi hyvä tulevaisuus, myös työelämän saralla. Se tulee varmasti vaikuttamaan positiivisesti koko Suomen kehitykseen ja huomisen näkymiin.

Post a Comment

Comments are closed.