Posted by Elli on tammi 5, 2018
Jään myynnin historia – Osa 1

Jään myynnin historia – Osa 1

Yksi maailman myynti historian sinnikkäimmistä tarinoista on kuinka Amerikkalainen Frederic Tudor teki jäästä maailmanlaajuisen käyttötuotteen. Ennen Tudorin toimintaa, jäätä käytettiin pääsääntöisesti vain alueilla joilla järvet jäätyivät talvisin. Jäiden käyttö juomissa oli ennenkuulumatonta, ja ruoka-aineet eivät säilyneet pitkään pilaantumatta. Jään kuljettaminen kuumiin maihin oli neitsytmarkkina alue, ja sillä menestyminen antaisi jään viejälle suuret mahdolliset tulot. reitti ei kuitenkaan ollut helppo, sillä kuljettajan oli kehitettävä tapa kuljettaa helposti sulava tuote tuhansia kilometrejä.

Ennen sen kaupallistumista, jäätä on kerätty ihmisten ruoka- ja juomakäyttöön ammoisista ajoista saakka. Ennen 1800-lukua keräys kävi pienessä mittakaavassa, ja esimerkiksi Euroopassa kauppiaat keräsivät jäätä Alppien rinteiltä kesäaikoina, ja toivat sen kaupunkien markkinoille. Samantapaista kauppaa tehtiin myös Etelä Amerikassa, ja varakkaat Eurooppalaiset rakensivat jäävarastoja, joissa jää säilyi kesäkäyttöön talvikuukausien jälkeen. Jäätä käytettiin sekä juomien että ruokien jäähdytystä varten, varsinkin varakkaamman kansan osan keskuudessa.

Jään historia

Suomessa ja muualla maailmassa jäätä säilöttiin alunperin auttamaan ruuan säilyttämisessä kesäaikana. Varsinkin maidon, lihan ja kalan säilyttäminen oli ongelmalista, kunnes jäätä alettiin keräämään kesäkäyttöön.  Paras aika jään keräämiseen oli keskitalvi, helmikuun aikoihin jää oli tarpeeksi paksua, ja laadultaan vahvaa. Jäätä kerättiin joista, järvistä ja lammista sahaamalla, näiden lisäksi jäätä pystyttiin keräämään myös meristä, sillä meren suola ei noussut jäähän, vaan jää sen alla olevaan sulaan veteen.

Jäätä kerättiin kuutioina, jotka olivat mahdollisimman isoja sulamisen estämiseksi, ja säilömisen helpottamiseksi. Sahana käytettiin kahden hengen sahaa, jonka järven puolella oli sahaajan sijasta paino auttamassa, ja maihin jää vedettiin hevosen avulla. Suomessa useisiin maataloihin rakennettiin maanalainen jääkellari, jos jääkellaria ei ollut jäitä varastoitiin latoihin, riihiin, maahan kaivettuihin monttuihin, tai jopa metsänreunaan.  Jos jäät olivat ulkoilmassa, ne peitettiin sahanpuruilla päivänvalon osumisen estämiseksi. Jos jäät oli varastoitu oikein, suurempi varasto saattoi kestää jopa kesän yli lokakuulle saakka. Kaupunkilaiset pitivät kodeissaan myös jääkaappia edeltäviä jäälohkare kaappeja, joissa ruoka pysyi tuoreena. Kaapit pysyivät kylminä usein vaihdetavan jäälohkareen avulla. Jäätä saatiin joko omasta jäävarastosta tai meijereiltä, panimoilta, ja maaseudulta ostamalla.

Jään myynnin alkuvuodet

Jään myyminen todellisena teollisuuden muotona sai alkunsa 1800 -luvulla, jolloin Tudor Ice Company keräsi talvisin jäätä Bostonin lähettyvillä sijaitsevista järvistä, ja kuljetti sen meriteitse kuumiin maihin, Karibialle, Etelä Amerikkaan ja Intiaan. Innostus jään myyntiin sai alkunsa Tudorin vierailtua nuorena miehenä Karibian saarilla. Vuonna 1806 23-vuotias Tudor osti ensimmäisen laivansa, aikomuksena kuljettaa jäätä perheen maatilan järvistä Martiniquen saarelle. Ensimmäisen matkan aikana suurin osa jäästä suli, ja vaikka Frederic onnistui myymään jäljelle jäänet jäät, reissusta aiheutui 4500 dollarin tappiot. Tappiot kääntyivät vielä suuremmiksi seuraavan parin vuoden aikana, mutta Frederic ei antanut periksi.

Onni oli loppujen lopuksi Tudorin puolella, ja hän sai vuokrattua Etelä Amerikkaan päin kulkevia laivoja halvalla hinnalla. Laivat toivat Bostonin satamiin lastinaan puuvilla Pohjois-Amerikan eteläosista ja Etelä Amerikasta, ja olivat perinteisesti tehnet paluumatkan tyhjinä, koska alueilla ei ollut tarvetta Bostonin tuotteille. Tyhjät laivat jouduttiin usein täyttämään kivillä, koska niiden liikkuminen perustui täyteen painoon ja täysin tyhjänä matkustaminen ei olisi onnistunut. Tudorin jääkuutioiden kuljettamien laivoilla oli siis hänelle, ja laivayhtiöille, toimiva ratkaisu. Tudorin myymä järvistä lohkottu jää, ja sen eristykseen käytetyt sahanpurut olivat ilmaisia.  Ainoat kulut olivat laivayhtiöille maksetut pienet vuokrat, ja jään hakkaamiseen tarvittava työvoima. Tudor Ice Company teki ensimmäiset tuottonsa vuonna 1810, ja vuoteen 1815 mennessä yritys oli ansainnut tarpeeksi rahaa ostaakseen eristetyn jään säilytykseen tarkoitetun talon Kuban Havannassa.

Post a Comment

Comments are closed.